Taas oli eräässä aulassa tarjolla mansikkakakkua, mutten kehdannut mennä rääppimään, ennen kuin se tultiin korjaamaan pois.
Nyt, kun olen töiden puolesta enemmän istunut kokouksissa, tuntuu siltä, että leivät, kakut ja pullat ovat säälittävä yritys vakuutella, että kokoustyö on ylellistä. Mutta ne eivät ole edes kunnon suojaa, eivätkä ne poista ongelmaa, että kokouksissa ei voi tehdä juuri mitään. Ehkä kokoustajat syövät suruunsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti