Tässä on pyhä asia, kynttilän liekki. Sen palaminen symboloi elämää, ja sen kärsivällisyys pyhäinkuvien edessä kuvastaa kunnioitusta.
Automatisointi tarkoittaa ensinnäkin, että kynttilä ei pala itsekseen, vaan sen käyttövoima tulee kaukaa, voimalaitoksesta asti. Tavallaan yksittäisen elämän symboli on korvautunut yhteiskunnan symbolilla: palvonta on liitetty kunnallistekniikkaan tehokkuussyistä. Toisekseen kynttilä ei syty tai sammu palamisen vuoksi, vaan siinä on erillinen mekanismi, joka tarjoaa kunnioitusta pyhäinkuville juuri sen verran, kuin almu määrää. Abstrakti kunnioitus on konkretisoitunut mitattavaksi asiaksi, kynttilän käyttöajaksi.
Yksilöllisyydestä on jäljellä napin painallus. Saat valita, syttyykö kynttilä vai ei.
Mutta näillä periaatteellisilla muutoksillakin palvontamuoto on aika lähellä alkuperäistä. Mikä herättää kysymyksen: mikä alkuperäisessä muodossa oli arvokasta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti