30.12.2015
29.12.2015
13.11.2015
31.10.2015
28.10.2015
mä taimi olen sun tarhassas
Ei haikaroita, ei kukkia ja mehiläisiä, ei kohtuja, munia eikä siemeniä eikä mitään muuta humpuukia – tässä on vihdoin totuus, miten lapset syntyvät. Ja kun ne ovat möyrineet esiin koloistaan, ne otetaan sylkkyyn, pidetään lähellä, viedään kotiin ja ruokitaan.
23.10.2015
Yaggo ja männynvarsi
Tuolla ylhäällä se kuulema oli, jossain pilven päällä, se jättiläisen linna. Ja miksi sinne piti kiivetä? Mikä kiire noilla nuorilla aina on? Eikö kannattaisi vain pysyä maan kamaralla, missä kunnon ihmiset tekevät kunnon hommiaan?
Mutta nuoria kutsuu maailman tuuli. Mitä siitä, mitä on, eikö teitä kiinnosta, mitä voisi olla? Ja kun kiipeää ylemmäs ja ylemmäs, maailma jää pienemmäksi ja pienemmäksi. Siihen kokoon, jota se oikeasti edustaakin.
Käviköhän siinä näin?
20.10.2015
16.10.2015
vartija
"Hiaaa!" huusivat barbaarit ilmestyessään sohvan takaa. Teetä kantava kauppias kirosi mielessään. Olisi pitänyt tietää, että tuo ahdas sola sohvan ja syöttötuolin välissä sopisi mahtavasti väijytykseen...
Vartijat vetivät miekkansa esiin, laskivat kypäriensä visiirit ja lähtivät väijyttäjiä vastaan. Kohta nähtäisiin, kenen lemmitty itkee illalla. Kaikki asettuivat ympyrään, ja sitten alettiin röyhtäillä. Suurin röyhtäys tuli pienimmältä vartijalta, ja rosvot joutuivat kääntymään pakosalle. Näin oli kuorma turvattu, ja kauppias tulisi palkitsemaan apulaisensa runsaskätisesti.
13.10.2015
kaksiuĺotteisuus
Se on vain kuva. Siinä ei ole syvyyttä.
Sinä tietysti pystyt antamaan asioille syvyyden. Tasainen maa on helppo: mitä ylemmäs mennään, sen kauempana se on. Puutkin ovat arvattavia: ne ovat aina suunnilleen joka suuntaan runkonsa ympärillä ja harvoin niin suuria tai pieniä, että se hämäisi etäisyyden suhteen.
Mutta kivet. Ne voivat olla minkä muotoisia tahansa, missä mittakaavassa tahansa, eivätkä mene ennustettavasti suuntaan tai toiseen. Jos niiden pintakuviointikaan ei ole ennustettavan tiheä vaan vaihtelee, niistä ei oikeasti pysty sanomaan, kuinka kaukana ne ovat, ja mihin suuntaan ne menevät.
Kaikki, mistä pystyy, kuitenkin auttaa. Varjot lankeavat aina samaan suuntaan, joten niistä voi päätellä muotoja; samoin siitä, miten asiat ovat toistensa edessä ja takana, sillä jonkin tunnistettavan takana oleva asia on ainakin yhtä kaukana kuin se tunnistettava.
9.10.2015
kattorakenne
Kun teen kattotuolin, minulle tulee hyvä mieli. Se on sellaista infrastruktuuria, jonka turvin asiat pyörivät (eli katto vie vettä) pitkän aikaa. Se on enimmäkseen piilossa, mutta vaikuttaa kaikkeen. Ja funkkismielessä voi tehdä katon, josta pystyy vähän näkemään, miten se on tehty.
Tämä katto on muuten melko vanha. Se on Tallinnan vanhastakaupungista. Siihen on ripustettu taideteoksia, koska sen arvo ymmärretään.
6.10.2015
Kotaketo
Tähkäpää, huitulahius, kedosta kohonnut kukka --
tuletko kanssani tanssimaan, vai annatko tuulen viedä?
5.10.2015
2.10.2015
hiekkaa kengässä
En oikeastaan tykkää kovin paljon hiekasta. Kuka ihme on keksinyt, että uimarannoilla kannattaa olla hiekkaa? Se tietysti kestää kulutusta, mutta tunkee joka paikkaan :( varsinkin kenkiin.
1.10.2015
Valtatie ilman autoja
Oletteko joskus nähneet oikein mittavia polkuja, teitä, joilla kävellään niin paljon, että ne rakentamattakin pysyvät leveinä ja kovina? Sellaisia ovat joskus olleet lähes kaikki maailman tiet. Ja jos teitä rakennettaisiin vain kävelijöiden käyttöön, valtatiet näyttäisivät ehkä tältä - ja tietenkin hyvin ruopatuilta vesistöiltä.
23.9.2015
automatisoitu pyhyys
Tässä on pyhä asia, kynttilän liekki. Sen palaminen symboloi elämää, ja sen kärsivällisyys pyhäinkuvien edessä kuvastaa kunnioitusta.
Automatisointi tarkoittaa ensinnäkin, että kynttilä ei pala itsekseen, vaan sen käyttövoima tulee kaukaa, voimalaitoksesta asti. Tavallaan yksittäisen elämän symboli on korvautunut yhteiskunnan symbolilla: palvonta on liitetty kunnallistekniikkaan tehokkuussyistä. Toisekseen kynttilä ei syty tai sammu palamisen vuoksi, vaan siinä on erillinen mekanismi, joka tarjoaa kunnioitusta pyhäinkuville juuri sen verran, kuin almu määrää. Abstrakti kunnioitus on konkretisoitunut mitattavaksi asiaksi, kynttilän käyttöajaksi.
Yksilöllisyydestä on jäljellä napin painallus. Saat valita, syttyykö kynttilä vai ei.
Mutta näillä periaatteellisilla muutoksillakin palvontamuoto on aika lähellä alkuperäistä. Mikä herättää kysymyksen: mikä alkuperäisessä muodossa oli arvokasta?
22.9.2015
loputtoman käytävän vartija
Se lähestyy ja lähestyy... naps, nyt se sai sinut kiinni!
Ruotsinlaivojen äärettömässä, Pacman-tyylisessä sokkelossa vaeltaa vauva, joka pysyy hengissä syömällä käytäviltä löytyviä energiapalleroita, väistelee käytävässä liikkuvia haamuja (siis meitä) ja on vaeltanut tasosta toiseen, lakkaamatta, kohta jo monta vuotta. Jos hänet saadaan kiinni, aina on vielä muutama elämä jäljellä...
(Huomaa, että seinällä lukee varmuuden vuoksi "olet tässä - du är här")
20.9.2015
piha
Sisäpihoilla on ihan mielettömän houkuttavaa kiipeillä. Se on yksi asia, jota on vähän vaikea tehdä aikuisena: lasten kiipeily saattaa herättää suuttumusta, mutta aikuisten – pelkoa.
19.9.2015
17.9.2015
lapset
Siitä on jo aikaa, kun tämä kuva otettiin.
Ei sillä ehkä niin väliä, mihin ne menevät, mutta mistä ihmeestä ne oikein ovat tulossa? Taisin hukata jo palan historiaani.
15.9.2015
Lonkerot
Hänen ollessaan ulkomailla oli inkivääri jääkaapissa päässyt hiukan villiintymään. Mutta silti oli mukava tulla kotiin: samat huoneet, samat ihmiset, joilla tosin uudet tyttöystävät, sama näkymä parvekkeelta... vain inkivääri vähän villiintynyt, ja villiviini seinällä hieman korkeampi.
14.9.2015
Kansallis- ja kulttuurimaisema
Tässä on suomalainen kulttuurimaisema, paitsi että siitä puuttuu kulttuuri.
Tässä on suomalainen kansallismaisema, paitsi että siitä puuttuu kansa.
Tämän kansallismaiseman on itse asiassa tarkoitus demonstroida suomalaista kansantiheyttä. Ja sitä, mitä suomesta löytyy paljon (jos ei kerran kansaa).
9.9.2015
7.9.2015
puu taivasta vasten
Se on jonkinlainen fraktaali. Eikö ole hassua, että puut haluavat niin paljon valoa, että yrittävät peittää taivaan?
31.8.2015
Lapsi
Se on siinä kuivumassa.
Kuivuminen etenee niin hyvin, että kuuluu suorastaan kuivumisääniä. Kuivuminen kuulostaa vähän siltä, kuin joku vetäisi ilmaa sisään hampaiden välistä, mutta ilman hampaita.
28.8.2015
Katukivet
Katukivet ovat konformistisia. Jos yksi niistä on vähän vinossa, muut alkavat heti naljailla ja vihjailla siitä, että kaikki ei nyt kyllä ole ihan kunnossa. Mutta ajan myötä katukivetkin väsyvät ja niiden yhteisöllinen kuri höltyy. Niitä alkaa laiskottaa; mukavuudenhalu ja elämästä nauttiminen valtaavat yhä suuremman osan niiden elämästä.
Joskus käy niin, ettei joku katukivi pysty sopeutumaan muiden laatimiin rajoitteisiin, vaan kokee pakottavaa tarvetta lähteä karkuun, pois, mihin tahansa, missä kukaan ei tunne ja saa kerrankin olla niin kuin haluaa. Sellaisella lomalla toimeentulo on kovaa ja moni katukivi päätyy nääntyneenä johonkin vieraaseen ojaan, mutta se riski on vain otettava.
Kun katukivet lähtevät, tilalle tulee ruohoa. Ruoho ei piittaa pätkän vertaa katukivien riveistä ja ruudukoista; ja jos joku yrittää kuittailla sille holtittomasta kasvamisesta, se vain heittää takaisin: "Hei, minä olen sentään elossa."
Kulhot
Meiltä saa hienoja käsin tehtyjä kulhoja! Ne ovat aitoa suomalaista käsityötä, jonka taitoja ja perinteitä on siirretty suvussamme sukupolvelta toiselle vuosikymmenten ajan. Jokainen kulho on uniikki, yksilöllinen taideteos. Kun otat tällaisen kulhon käteesi, voit tuntea vanhojen hyvien aikojen palaavan mieleesi.